Kolmesta ei kuopiolainen tehohoitolääkäri suostu luopumaan: viinasta, saunasta ja tietenkin kollegan pieteetillä valmistamasta gourmet–aamiaisesta torstaiaamuisten erikoistuvien meetingesitysten ohessa.  Merriam-Webster –sanakirjan mukaan sana gourmet on peräisin ranskan kielestä tarkoittaen erityisen korkealaatuista tai kallista suuhun pantavaa. Sanaa on tiettävästi käytetty ensi kerran em. tarkoituksessa vuonna 1820. Samana vuonna esiteltiin englannin kieleen myös sana stetoskooppi. Nämä kaksi sanaa ovat siis pyörineet tehohoitolääkäreiden huulilla jo 200 vuotta.

Viikoittaiseen kuopiolaiseen torstaipalaveriin gourmet tuli kuitenkin vasta koronaviruspandemian seurauksena 2020 –luvulla. Pandemian myötä erikoistuvien torstaiesitelmissä sallittiin läsnäolo vain kymmenelle hengelle, joten teho-osastolla päätettiin hyödyntää nykytekniikkaa ja seurata esitelmiä Teamsin kautta hieman pienemmälle väkimäärälle suunnitellussa tehon neuvotteluhuoneessa.  Otollinen kasvualusta gourmet aamiaisten riemumarssille oli siis valmis. Saattaa olla, että ensiaskelia gourmetin maailmassa on otettu jo aiemmin todennäköisesti kollegan tuoman hieman kalliimman kahvipaketin muodossa. Varsinaisesti gourmetin aika alkoi kuitenkin vasta vuoden vaihteen tienoilla, kun sovimme kunkin vuorollaan tuomasta pienestä aamunaposteltavasta.

Asian vakavuuden ymmärsin eräänä torstaiaamuna, kun ostamani Rainbow –merkkiset suklaakeksit ohjattiin kohteliain sanamuodoin takaisin kaapin perukoille. En ollut tuonut keksejä omalla vuorollani enkä hölmöyksissäni ymmärtänyt synnyttämääni vaaratilannetta, jossa kahden eri henkilön tuomat aamupalakomponentit saattavat mennä sekaisin. Mukaan oli siis hiipinyt hentoinen kilpailullinen vivahde. Ei liene järin suuri yllätys, että aamupalan laatu ja määrä ovat kevään mittaan kasvaneet eksponentiaalisesti. Digestive -keksin ja Fazerin sinisen yhdistelmällä toki omasta vuorostaan saattaa vielä selvitä, mutta tosiammattilaisten taso lähentelee jo savolaisten pilvenpiirtäjien korkeuksia. Onhan keskuudessamme sentään hunajankasvattajia, saksalaisen wurst –kulttuurin tuntijoita ja kainuulaisen riistaruoan taitajia. Vaikka aamupalatarjoiluiden nettohinta on luonnollisesti kasvanut, vielä enemmän tarjoilija on saanut arvostusta osakseen kattauksen suurella omakätisyysosuudella. Itse varta vasten leivottu pataleipä, sämpylät tai herkullinen jälkiruokakakku saavat väsyneimmänkin yöpäivystäjän suupielet ylöspäin. Toinen varma niksi suosion saamiseksi on oman kotiseudun perinneruokien suosiminen. Näitä tosin ei vielä ole juuri kattauksilla näkynyt lukuun ottamatta yksittäistä kokeilua mustalla makkaralla.

Tuleviin gourmet aamupalakattauksiin kohdistuu tiettyjä odotuksia. Nämä eivät välttämättä ole toki rahassa mitattavia seikkoja. Näin kevään kynnyksellä näkisin mieluusti vaihtelua eri satokausien mukaan. Toisaalta matkustusrajoitusten aikana pieni torstaiaamuinen makumatka esimerkiksi Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan virkistäisi. Ylipäätään omaperäisyys gourmet aamupalojen maailmassa on valttia. Jos oman vuoron on huolella valmistellut, voi rakkauden työyhteisöään kohtaan suorastaan maistaa.

Myös erikoistuvien esitelmät ovat olleet kevään aikana laadukkaita.