“Hoidamme kriittisesti sairaita potilaita, joilla on äkillinen, tilapäinen, henkeä uhkaava yhden tai useamman elintoiminnan häiriö. Tehohoidon tarve voi johtua esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta.”

Tays

“Tehohoidossa valvotaan, ylläpidetään ja tuetaan vaikeasti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan elintoimintoja (hengityksen, verenkierron, veren hyytymisen, maksan ja munuaisten toimintaa). … Tehohoidon keinot ovat ajoittain raskaita. ” 

HUS

“Tehohoidossa potilasta ja hänen elintoimintojaan tarkkaillaan jatkuvasti ja tuetaan tarvittaessa erityismenetelmin…. …. Valtaosa potilaistamme joutuu tehohoitoon kiireellisesti vaikean vamman tai äkillisen sairastumisen vuoksi.

TYKS

“Tehohoidon tehtävänä on valvoa, tukea ja tarvittaessa korvata vakavasti sairastuneen potilaan pettäviä elintoimintoja ja hoitaa häiriöiden taustalla olevia syitä. Tehohoitoa tarvitaan, kun potilaalla on hengissä pysymistä vaarantava elintoimintahäiriö tai sellaisen uhka, mutta hänellä arvioidaan olevan mahdollisuudet hyvään toipumiseen. “

KYS

“Hoidamme teho-osastolla kriittisesti sairastuneita tai vammautuneita aikuispotilaita kaikilta lääketieteen erikoisaloilta. Myös osa kriittisesti sairastuneista tai vammautuneista lapsista voidaan hoitaa aikuisten teho-osastolla. Suurin osa potilaistamme tarvitsee hengityslaitehoitoa ja verenkierron tukihoitoja. “

OYS

Yllä olevat kuvaukset tehohoidosta on poimittu yliopistosairaaloiden internet -sivuilta. Samoin sanankääntein tehohoitoa kuvataan myös keskussairaaloiden teho- ja tehovalvontayksiköiden sivuilla. Elintoimintojen tukeminen, jatkuva seuranta ja valvonta, sekä erilaiset erityis- tai tukihoidot, sanat äkillisyys, kriittisyys, vammautuminen, pettävät tai henkeä uhkaavat elintoiminnot, toistuvat lauseissa, joilla viestimme toiminnastamme asiakkaille, potilaille ja heidän läheisilleen.

Vaikka tehohoitoa kuvaa äkillisyys, on taustalla systemaattisuutta, yhdenmukaisia toimintatapoja ja tutkittua tietoa. Hoitoa ohjaavat toimintatavat kuten potilaan tutkiminen cABCDE –toimintamallia hyödyntäen, raportointi ISBAR-mallin mukaisesti ja peruselintoimintojen arviointiin NEWS- pisteytys (National Early Warning Score). Lisäksi olemme luoneet tarkistuslistoja eri tilanteisiin ja toimenpiteisiin, hoito-, lääke- ja toimintaprotokollia sekä hoitosuosituksia niin lääke- kuin hoitotieteen saralta. Mukana on myös erilaisia validoituja mittareita muun muassa kivunarviointiin, deliriumin tunnistamiseen ja sedaation asteen mittaamiseen. Olemme myös kuvanneet hoitoa prosessikuvien ja hoitopolkujen avulla, jotta voimme arvioida potilaan liikkumista sairaalahoidon aikana.

Näiden kaikkien toimintatapojen tarkoituksena on lisätä sujuvaa ja turvallista potilashoitoa. Koska tehopotilaan vointi voi muuttua äkillisesti, tarvitaan toimintamalleja, jotka otetaan käyttöön ja toimitaan niiden mukaan, kun vointi on epävakaa. Tästä hyvänä esimerkkinä hoitoelvytysprotokolla, äärimmäisen vakava tilanne potilaalle, mutta valmis tutkittu toimintamalli, joka otetaan käyttöön. Näiden avulla voimme hoitaa potilaita turvallisesti ja välttyä virheiltä. Kun kaikilla on sama toimintatapa, ei asioita jää huomaamatta.  Nämä auttavat myös tilanteiden tunnistamisessa ja ennakoimisessa. Olemme myös valmistautuneempia ja osaamme varautua oikeanlaisilla välineillä ja lääkkeillä erilaisiin toimenpiteisiin. Hyvin valmistautuneina meillä on todennäköisesti muodostunut mieliimme myös jonkinlainen varasuunnitelma eli se kuuluisa plan bee, jos kaikki ei sujukaan suunnitelman mukaan.

Kun tähän kaikkeen lisätään vielä tehohoidosta vastaavat erityiskoulutuksen saaneet tehohoitolääkärit ja sairaanhoitajat, tuloksena on laadukas potilaan tehohoito.

Minna Peltomaa, Hoitotyön kliininen asiantuntija, TAYS, teho-osasto